Reyn kuvio (Rey-Osterrieth Complex Figure, ROCF) toiminnanohjauksen mittarina

Abstract

Jyväskylän yliopisto 38 sivuaTämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Reyn kuvion toimivuutta toiminnanohjauksen mittarina kahden erilaisen pisteitystavan mukaan tulkittuna.Toisena pisteityksenä oli perinteisestä Osterriethin pisteityksestä johdettu Taylorin pisteitys (Taylor, 1959) ja toisena uudempi, kvantitatiivisen tiedon lisäksi myös kvalitatiivista tietoa antava Boston Qualitative Scoring System eli BQSS (Stern ym., 1999).Tutkimuksessa selvitettiin BQSS:n arvioitsijareliabiliteettia.Lisäksi tutkittiin, korreloivatko tutkimuksessa käytetyt Reyn kuvion pisteitystavat keskenään.Tutkimuksessa selvitettiin myös, kumpi pisteityksistä toimii paremmin toiminnanohjauksen mittarina.Tähän liittyen tutkittiin pisteitystapojen yhteyttä muihin yleisesti toiminnanohjauksen mittareina käytettyihin testeihin.Lisäksi selvitettiin, tunnistaako toinen Reyn kuvion pisteitystavoista paremmin ne henkilöt, joilla on arkielämässä näkyviä toiminnanohjauksen vaikeuksia.Tutkimus on osa Niilo Mäki -instituutin ja Kehitysvammaliiton toteuttamaa "Laajaalaisiin oppimisvaikeuksiin liittyvän syrjäytymisen ehkäisy" -hanketta.Tutkimusaineiston muodosti 133 Jyväskylän seudun kahdeksannen luokan oppilasta.Reyn kuvion lisäksi tutkimuksessa käytettyjä toiminnanohjauksen mittareita olivat Wisconsin Card Sorting Test (WCST), Trail Making ja oppilaiden opettajille esitetty toiminnanohjauksen ongelmia arkielämässä kartoittava kyselylomake (DEX-kysely).Tutkimuksessa havaittiin, että Taylorin ja BQSS:n summapistemäärät korreloivat keskenään tilastollisesti merkitsevästi.Pisteitysten korrelaatiot suhteessa muihin toiminnanohjauksen testeihin olivat samankaltaisia.Selvästi poikkeava tulos aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna oli, että tässä tutkimuksessa BQSS:n organisaatiosumma ei korreloinut tilastollisesti merkitsevästi minkään muun toiminnanohjauksen testin kanssa.Organisaatiosummaa on pidetty kliinisen käytön kannalta lupaavana mittarina toiminnanohjauksen vaikeuksien tunnistamisessa (Somerville Ruffolo, Javorsky, Tremont, Westervelt, & Stern, 2001).Myös pisteitysten kyky tunnistaa ne, joilla on toiminnanohjauksen vaikeuksia, oli samanlainen.Tutkimuksen perusteella ennakko-oletukset BQSS:n paremmuudesta toiminnanohjauksen mittarina eivät saaneet tukea.Sen sijaan BQSS:n vaatima aika verrattuna Taylorin pisteitykseen sai pohtimaan sen käytön kannattavuutta kliinisessä toiminnassa.

Cite this work

No public copy is stored for this record, so only the metadata is cited.

Stored only when both papers are in the corpus — 0 citations exist upstream.

Papers that cite the same references — the relational fallback while embeddings are still backfilling.