Identity formation in adulthood

Abstract

Päivi Fadjukoff seurasi tutkimuksessaan yksilöllisen identiteetin kehitystä varhaisaikuisuudesta keski-ikään, identiteetin kehitystä ennakoivia tekijöitä sekä identiteetin yhteyksiä henkilökohtaiseen hyvinvointiin keski-iässä.- Myönteinen identiteettikehitys jatkuu varhaisaikuisuudesta keski-ikään, vaikkakin yksilöllinen vaihtelu on suurta, Fadjukoff havaitsi. Aikuisuuteen yltävät identiteetin pitkittäistutkimukset ovat kansainvälisesti harvinaisia. Identiteetin jatkuva aktiivinen työstäminen myös aikuisena on kuitenkin tullut yhä tärkeämmäksi yhteiskunnallisen murroksen myötä. - Jälkimodernille yhteiskunnallemme on tyypillistä yksilöllisyyden ja yksilön omien valintojen korostaminen, arvojen suhteellisuus ja sosiaalisten systeemien mureneminen ja uudelleen organisoituminen. Tällainen toimintaympäristö on identiteetin muodostamisen kannalta aiempaa vaativampi. Esimerkiksi lyhytaikaisten työsuhteiden vaihtuminen, läpi elämän kestävä opiskelu, muutot, parisuhteiden kariutuminen tai uusperheen perustaminen edellyttävät omien arvojen, valintojen ja sitoutumisen, siis identiteetin jatkuvaa pohdintaa, Fadjukoff kertoo. Vahva identiteetti tuo järjestystä ja tarkoitusta elämään Identiteetin rakentaminen merkitsee käsityksen muodostamista omasta yksilöllisyydestä, omista arvoista ja niistä päämääristä, joihin elämässä pyrkii. Identiteetti antaa pohjan esimerkiksi sitoutumiselle ammatilliseen valintaan, parisuhteeseen, perherooliin sekä uskonnolliseen ja poliittiseen ideologiaan. - Ihmisellä on tarve tuntea olemassaoloonsa liittyvää samuutta ja jatkuvuutta vuodesta ja tilanteesta toiseen, huolimatta uusista elämäntilanteista ja siitä, että jokaisen ulkoiset piirteet muuttuvat ja käyttäytyminen vaihtelee kypsymisen ja uusien roolien myötä, Fadjukoff toteaa. Identiteetin vahvistuessa ihmiselle kasvaa varmuus siitä, että hän pyrkii ja kykenee saavuttamaan järjestyksen ja tarkoituksen elämäänsä. Pohdinnan ja kokeilujen ja identiteettikriisinkin kautta omakohtaisesti saavutettu identiteetti on osoitettu kypsimmäksi ja vahvimmaksi identiteetin tasoksi. Perheestä tai muusta taustayhteisöstä tuttuihin näkemyksiin ja normeihin tukeutuva identiteetti voi olla vahva, mutta antaa itse rakennettua identiteettiä heikommat edellytykset selviytyä elämän yllättävistä muutostilanteista. Jos identiteetti jää heikosti jäsentyneeksi, ihminen kokee hämmennystä ja epäselvyyttä suhteessa omiin pyrkimyksiinsä ja mahdollisuuksiinsa ja joutuu turvautumaan toisiin arvioidakseen itseään ja mahdollisuuksiaan. Koulumenestys ja harrastukset tukevat identiteetin kehitystä Identiteetti rakentuu elämän eri osa-alueilla usein eri aikaan ja eri tavoin. Nuoruudessa tehdään yleensä ensimmäiset tärkeät valinnat mm. uran ja parisuhteen osalta, ja vaihtoehtojen aktiivinen etsintä vähenee aikuisuuteen tultaessa. Työ, parisuhde ja elämäntyyli pysyvät useimmille keskeisinä identiteetin osa-alueina. Ideologiset alueet, kuten politiikka ja uskonto, voivat nousta tärkeiksi arvojen ja elämän merkityksellisyyden kannalta erityisesti elämän kriisitilanteissa. Parhaimmillaan identiteetti on vahva usealla eri elämänalueella. Fadjukoffin tutkimus osoitti identiteetin kehitystä ennakoivia tekijöitä eri elämänvaiheista. Kypsän identiteetin saavuttamista ennusti jo varhaisnuoruudessa oma koulumenestys sekä vanhempien korkea koulutustaso ja ammattiasema. Aikuistumisvaiheen tulokset olivat kaksitahoisia: liian varhainen siirtyminen aikuisen rooliin työelämässä ei ollut identiteetin kannalta eduksi, vaan keskimääräistä myöhempi siirtyminen kokopäiväiseen työelämään, yhdistettynä korkeampaan koulutukseen, on yhteydessä myönteiseen identiteettikehitykseen. Toisaalta vakaan parisuhteen ja perheen perustamisen viivästyminen oli yhteydessä selkiintymättömään identiteettiin. Saavutettu identiteetti liittyi lisäksi persoonallisuuden tyyleihin, joita luonnehtivat oman toiminnan ja sen seurausten arviointi, matala neuroottisuuden taso sekä älylliset kiinnostukset ja harrastukset. Saavutettu identiteetti osoittautui aikuisiän hyvinvoinnin voimavaraksi: se ennusti elämänhallinnan tunnetta, toisista huolehtimista, tuotteliaisuutta sekä psykososiaalista hyvinvointia keski-iässä. - Alhainen koulumenestys, vanhempien matala koulutustaso ja ammattiasema sekä toisaalta vetäytymistä ja ahdistuvuutta sisältävät käyttäytymisstrategiat osoittautuivat tutkimuksessa identiteetin kehityksen varhaisiksi riskitekijöiksi, Fadjukoff kertoo. Tutkimuksen keskeinen tulos on kuitenkin myönteinen, Fadjukoff muistuttaa:- Identiteetin myönteinen kasvu ja kehitys on mahdollista ja jatkuu useilla ihmisillä pitkälle aikuisikään asti edistäen heidän psykososiaalista hyvinvointiaan. Tutkimus perustuu professori Lea Pulkkisen käynnistämään yli kolmikymmenvuotiseen Lapsesta aikuiseksi –pitkittäistutkimukseen, jonka alkuperäisen satunnaisotoksen muodostivat vuonna 1968 kansakoulun toisella luokalla olleet kahdeksanvuotiaat. Fadjukoffin tutkimuksen aineistona ovat 100 pitkittäistutkimukseen osallistunutta naista ja 97 miestä, joista on koottu tietoa 14-, 27-, 36-, ja 42-vuotiaina.

Cite this work

No public copy is stored for this record, so only the metadata is cited.

Stored only when both papers are in the corpus — 34 citations exist upstream.

Papers that cite the same references — the relational fallback while embeddings are still backfilling.