Venäjänkielisten maahanmuuttajaopiskelijoiden kieli-identiteetti

Abstract

Iskanius tutki lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien venäjänkielisten nuorten suhdetta venäjän ja suomen kieleen, venäläisyyteen ja suomalaisuuteen ja selvitti kielten käyttötilanteita ja kielitaitoa erilaisissa tilanteissa.Venäjänkielisten etninen identiteetti on vahvasti venäläinen. Noin 70 prosenttia tutkituista nuorista piti itseään venäläisenä, noin neljännes sekä venäläisenä että suomalaisena ja vain kuusi prosenttia suomalaisena. Maassaoloajan pidentyessä nuoret ”suomalaistuvat”, eli he kokevat olevansa jo jossakin määrin suomalaisia, vaikka monelle venäjän kieli säilyy kuitenkin tärkeimpänä kielenä.Iskanius löysi tutkimuksessaan viisi erilaista kieli-identiteettityyppiä. Suomenmieliset (7 % opiskelijoista) pitävät itseään suomalaisina ja suomenkielisinä, käyttävät useammin suomea kuin venäjää lukiessaan ja kommunikoidessaan ystäviensä kanssa. Kaksikieliset (20 % opiskelijoista) pitävät itseään sekä venäläisinä että suomalaisina ja täysin kaksikielisinä. He käyttävät venäjää ja suomea lähes tasavertaisesti ja yhtä usein. Perheen kanssa hallitsevana kielenä on venäjä, mutta ystävien kanssa ja lukiessaan he käyttävät yhtä usein molempia kieliä. Kaksikieliset kokevat kahden kielen ja kulttuurin parissa elämisen joko myönteisenä ja omaa identiteettiä vahvistavana tai jossakin määrin epätietoisuutta omasta identiteetistä aiheuttavana.Venäjänkieliset ja -mieliset (34 % opiskelijoista) muodostivat suurimman ryhmän. Heidän venäläinen etninen identiteettinsä ja suhteensa venäjän kieleen on kaikkein vahvin ja heidän asenteensa venäjän kieltä ja venäläisiä kohtaan ovat hyvin myönteiset. Myös venäjänkieliset (23 % opiskelijoista) ovat mielestään vahvasti venäläisiä ja venäjänkielisiä. He puhuvat perheensä kanssa lähes yksinomaan venäjää, ystävien kanssa myös suomea. Heidän asenteensa venäjän kieltä ja venäläisiä kohtaan ovat hyvin myönteiset, mutta eivät kuitenkaan yhtä myönteiset kuin venäjänkielisten ja -mielisten. Suomen kieleen ja suomalaisiin he suhtautuvat neutraalisti. Heillä on ystävinä sekä suomalaisia että venäläisiä tai he haluaisivat tutustua enemmän suomalaisiin. Viidennen kieli-identiteettityypin muodostavat venäjänkieliset ja suomalaiskielteiset (16 % opiskelijoista). Ryhmä eroaa muista kielteisissä asenteissaan suomen kieltä ja suomalaisia kohtaan ja erityisen myönteisissä asenteissaan venäjän kieltä ja venäläisiä kohtaan.Venäjän kielen taitonsa nuoret arvioivat hyväksi, vaikka monella heistä oli huoli kielitaitonsa heikkenemisestä. Nuorten joukossa oli kuitenkin myös sellaisia, jotka selviytyivät mielestään vain arkipäivän yleisimmistä tilanteista. Suomen kielen taidon arviot vaihtelivat enemmän kuin venäjän. Alkeis- tai peruskielitaito oli noin 20 prosentilla, itsenäisen kielenkäyttäjän tason oli saavuttanut noin 40 prosenttia ja taitavan kielenkäyttäjän tason niin ikään 40 prosenttia. Suomen kielessä nuoret pitävät helpoimpana puheen ymmärtämistä, seuraavaksi suomenkielisten tekstien ymmärtämistä ja kirjoittamista. Suomeksi puhuminen oli heidän mielestään kaikkein vaikeinta.

Cite this work

No public copy is stored for this record, so only the metadata is cited.

Stored only when both papers are in the corpus — 15 citations exist upstream.