Imagining the other : orientalism and occidentalism in Tamil-European relations in South India

Abstract

Jouhki on tutkinut idän ja lännen problematiikkaa Edward Saidin (1935–2003) vuonna 1978 kirjoittaman teoksen Orientalism - Western Conceptions of the Other ja sitä seuranneen mittavan akateemisen keskustelun pohjalta. Jouhki on myös kerännyt kenttätyöaineistoa tamileiden ja eurooppalaisten suhteesta Etelä-Intiassa.Kirjassaan Edward Said hyökkäsi euroamerikkalaisen kulttuurin luutuneita käsityksiä vastaan ja väitti, että itää koskevaa diskurssia hallitsee yhä kolonialismin eurosentrinen perintö. Euroopan ulkopuolisiin kansoihin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti ja polarisoivasti, ikään kuin idän ja lännen kansat olisivat toistensa vastakohtia. Kun länsi on yleensä rationaalisuuden, yksilöllisyyden, edistyksen ja tulevaisuuden metafora, on idän nähty edustavan irrationaalisuutta, persoonattomuutta, taantumusta ja muinaisuutta.Jouhkin kenttätyön kohteena oli kaksi erilaista yhteisöä: kokeiluluontoinen noin kahden tuhannen asukkaan eurooppalaisvaltainen Auroville-yhteisö, jota tukivat muun muassa Intian keskushallitus ja UNESCO sekä Kuilapalayam, samankokoinen tamilikylä Aurovillen läheisyydessä. Mielenkiintoista Jouhkin mielestä oli se, että vaikka länsimainen Auroville oli filosofialtaan voimakkaasti hengellinen, useimmat paikalliset tamilit eivät pystyneet yhdistämään hengellisyyttä kuvaansa länsimaisuudesta. Eurooppalaiset taas kokivat taloudellisen ylivaltansa tarkoittavan myös moraalista ja älyllistä ylivaltaa. Jouhkin mukaan Etelä-Intiassa eurooppalaisten ja tamilien suhteessa nähtävät ajattelumallit ovat voimassa myös niin sanotun kolmannen ja ensimmäisen maailman suhteessa. Monet kolmannen maailman edustajat näkevät lännessä vain kulutusjuhlaisen kulttuurimperialismin, kun taas ensimmäisen maailman edustajat idässä materiaalisen ja siksi myös henkisen köyhyyden.Jouhkin mukaan hänen tutkimuksensa tärkein viesti on kehotus kyseenalaistaa käsityksiämme idästä ja lännestä tai yleensä puhettamme toiseudesta ja vieraudesta.- Mitä oikeastaan sanomme puhuessamme länsimaisesta kulttuurista tai itämaisesta traditiosta, puhumattakaan termeistä arabi tai kristitty? Eivätkö nämä yksittäiset sanat kannakin mukanaan voimakasta ja pitkäikäistä mielikuvien ja metaforien traditiota, jolla ei välttämättä ole paljoakaan tekemistä todellisuuden kanssa, Jouhki kysyy.

Cite this work

No public copy is stored for this record, so only the metadata is cited.

Stored only when both papers are in the corpus — 23 citations exist upstream.