No open-access location is known for this record yet.
No open-access location is known for this record yet.
Tutkimuksen lähtökohtana on selvitetty kaupungistumisen ja ympäristökysymysten välistä suhdetta kehitysmaiden suurimmissa kaupungeissa, yli 10 miljoonan asukkaan megapoleissa. Julkinen sektori ei ole pystynyt vastaamaan nopean kaupunkikasvun seurauksiin, kuten ympäristöresurssien vähentymiseen ja saastumiseen, matalahintaisten asuntojen, peruspalveluiden ja työn laajaan kysyntään sekä erityisesti sosiaalisen epätasa-arvoisuuden muodostumiseen köyhien asukkaiden marginalisoitumisena. Reaktiona tilanteeseen kaupunkien asukkaat ovat pyrkineet omatoimisesti löytämään yksilö- ja perhekohtaisia, mutta usein laittomaksi katsottuja ratkaisuja, jotka ovat osaltaan myötävaikuttaneet suuren kaupungin perustoimintojen lamaantumiseen.\n\nKaikki edellä mainitut tekijät ovat aiheuttaneet kehitysmaiden kaupunkihallinnan kriisin muodostumisen, minkä seurauksena on nyt tärkeää löytää ja kehittää uusia kaupunkihallinnan rakenteita (urban governance structures), joissa keskeisenä elementtinä on erityisesti kansalaisyhteiskunnasta nousevien ratkaisujen mukaan ottaminen. Tutkimuksen päätehtävänä oli selvittää paikallisten asukkaiden kollektiivista toimintaa elinympäristönsä tilan parantamisessa. Erilaisista vallitsevista yhteiskunnallisista esteistä johtuen ( urban silence ), tämän muodostuminen kaupunkien naapurustoissa saattaa kuitenkin olla vaikeaa, jolloin tarvitaan ulkopuolisten, koulutettujen henkilöiden ja heidän organisaatioidensa apua muutoksen aikaansaamisessa. Huolimatta kansalaisjärjestösektorin monimuotoisuudesta ja siihen liittyvistä kielteisistä ilmiöistä, suurkaupungeissa on löydettävissä niitä järjestöjä, jotka toiminnallaan pystyvät parantamaan asuinympäristön tilaa. Työssä analysoitiin viiden paikallisen kansalaisjärjestön toimintaa Kairossa ja Delhissä, ja erityisesti niiden kehittämiä erilaisia ympäristökäytäntöjä, jotka nousivat paikallisesta kulttuurisesta kontekstista. Käytännöt tähtäsivät keskeisesti kaupunkien ns. brown agenda-listauksen ydinaiheisiin, kuten slummien, sanitaation tai paikallisen ilmanlaadun kohentamiseen, vedenkulutuksen vähentämiseen sekä jätehuoltoon ja kierrätykseen.\n\nTutkimuksen laaja teoreettinen lähdeanalyysi käsitteli suurkaupunkien kehityksen problematiikkaa ja trendejä, erityyppisiä sosiospatiaalisia rakenteita (kuten informaali kaupunki ), ympäristökysymysten luonnetta ja tilaa, uusia sosiaalisia liikkeitä ja kansalaisjärjestöjä, sekä ns. uuden kaupunkihallinnan elementtejä ja siinä erityisesti järjestöjen suhteita muihin toimijoihin, kuten keskus- ja paikallishallinnon edustajiin. Tutkimuksessa esiteltiin ja analysoitiin aiheen monitieteinen peruskäsitteistö, jota pyrittiin myös edelleenkehittämään. Keskeisimpiä tutkimustuloksia oli megapolien hybridiominaisuuden esilletuominen, mikä voi edesauttaa näiden suurkaupunkien tutkimuksen käsitteellisessä kehityksessä ja kaupunkikasvun eri ilmiöiden ymmärtämisessä. Uusien kaupunkihallinnan rakenteiden löytämisessä voidaan nähdä eräänä keskeisimpänä tekijänä kansalaisjärjestöjen katutason tiedon eli ympäristökäytäntöjen huomioiminen, ja ennen kaikkea niiden replikointi laajemmin muilla kaupunkialueilla sekä kaupunkien kesken.
Loading…
Imported from OpenAlex (CC0) — nothing here is generated.