The Regional Innovation System Bottom-up: A Finnish Perspective

Abstract

Yritysten innovaatiotoiminnan merkitys talouden kehitykselle on kiistaton. Sen sijaan käsitykset tämän innovaatiotoiminnan luonteesta ja reunaehdoista ovat merkittäviä tutkimuskohteita. Erilaiset aluekehitysteoriat ovat tarkastelleet näitä kysymyksiä spatiaalisista lähtökohdista muutamia vuosikymmeniä. Tosin näiden teorioiden ja lähestymistapojen juuret ovat huomattavasti vanhemmissa havainnoissa, jotka käsittelevät esimerkiksi taloudellisen toiminnan maantieteellistä keskittymistä ja sen merkitystä tai organisaatioiden välisen vuorovaikutuksen luonnetta ja spatiaalisia vaikutuksia. Tässä tutkimuksessa kohteena ja analyysikehikkona on yksi nykyisin vaikuttavista innovaatiotoiminnan ja alueellisen kehityksen suhteita tarkastelevista lähestymistavoista, niin sanottu alueellisen innovaatiojärjestelmän malli. Malli lasketaan usein myös yhdeksi laajemman innovaatiojärjestelmätutkimuksen näkökulmista kansallisen, teknologisen tai toimialoittaisen näkökulman rinnalla. Näiden mallien merkitys myös käytännön politiikkatoimien perustana on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana suuri eri maissa ympäri maailmaa.\n\nAlueellisen innovaatiojärjestelmän mallin ytimessä on oletus, että innovaatiotoiminnassa on kyse vuorovaikutteisesta oppimisesta, johon ympäröivä yhteiskunnallinen viitekehys vaikuttaa monin tavoin, eikä innovaatiotoimintaa voida siten ymmärtää tuntematta monia rakenteellisia ja institutionaalisia tekijöitä. Yleisesti innovaatiojärjestelmän voidaan määritellä muodostuvan toimijoista, näiden välisistä suhteista sekä taloudellisesti käyttökelpoisen tiedon tuottamiseen, leviämiseen ja hyödyntämiseen liittyvistä prosesseista. Alueellisesta näkökulmasta korostetaan yleensä yhdistävän tai läheisen maantieteellisen sijainnin tuottamia etuja näissä prosesseissa (esimerkiksi teknologiset ylivuodot, erikoistuneet resurssit ja instituutiot). Samoin korostetaan hiljaisen tiedon paikallistunutta luonnetta ja sen siirtämisen ongelmallisuutta vastakohtana esimerkiksi koodatun informaation usein suhteellisen helpolle ja edulliselle siirtämiselle maasta toiseen.\n\nYhtenä tutkimuksen lähtökohdista on näkemys, että tyypillinen alueellisen innovaatiojärjestelmätutkimuksen metodologinen lähestymistapa on painottunut liiaksi ylhäältä alas -näkökulmaan. Eri maissa ja eri alueilla toteutettavien tutkimusten välisen vertailun ja tutkimustiedon kumuloitumisen edistämiseksi tarvitaan myös alhaalta ylös -tyyppistä metodologiaa soveltavia tutkimuksia. Tähän tässä esiteltävä tutkimus pyrkii: se kehittää em. lähestymistavan perustalta viitekehystä, joka yritystasolla ottaa huomioon keskeisiä innovaatiotoimintaan ja sen spatiaalisiin sidoksiin liittyviä tekijöitä. Erityisen merkittävänä nähdään innovaatiotoimintaan liittyvä yritysten ulkoinen vuorovaikutus verkostomuotoisina yhteyksinä toisiin yrityksiin ja muihin organisaatioihin sekä tällaisen vuorovaikutuksen mahdollinen kasautuminen aluetasolla.\n\nEmpiirisesti tutkimus rakentuu kahden toisiinsa liitoksissa olevan yritystasoisen tutkimusaineiston pohjalle. Toinen näistä aineistoista rakentuu 360 yrityksen ja toimipaikan palauttamasta kyselystä ja toinen 37 yritysjohtajan haastatteluista. Kohteena olevat yritykset edustavat teollisuutta ja yrityspalvelualoja ja sijaitsevat Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen aineiston ja analyysin yhdistäminen tekee mahdolliseksi metodisen triangulaation, jolla pyritään varmistamaan tulosten monipuolisuus ja luotettavuus.\n\nRakennetun viitekehyksen lisäksi tutkimus tuottaa empiiristä tietoa suomalaisten yritysten innovaatiotoiminnasta ja sen alueellisista, kansallisista ja kansainvälisistä kytkennöistä. Tutkimus päätyy muun muassa toteamaan, että varsinaisia aluetasolla rakentuvia laajoja innovaatiotoimintaan liittyviä yritysten välisiä systeemisiä kokonaisuuksia ei voida havaita. Tältä pohjalta esitetään johtopäätöksenä, että kyse on enemmänkin useilla tasoilla rakentuvista spatiaalisista innovaatiojärjestelmistä tai -ympäristöistä. Toisaalta tutkimus tuo esiin innovaatiotoiminnan monenlaiset merkittävät kytkennät aluetasolla, jotka perustuvat muun muassa alueellisiin työmarkkinoihin sekä yliopistoihin ja muuhun tiede- ja teknologiainfrastruktuuriin alueilla.\n\nTutkimuksen pohjalta esitetään teoreettis-käsitteellisiä ja metodologisia tarpeita ja mahdollisuuksia alueellisen innovaatiojärjestelmämallin kehittämiseksi. Lopuksi tutkimuksessa esitetään normatiivisesti kolme erityyppistä alueellista innovaatioympäristöä, joiden piirteitä tutkimuksessa empiiriseen aineistoon perustuen havaittiin.

Cite this work

No public copy is stored for this record, so only the metadata is cited.

Stored only when both papers are in the corpus — 22 citations exist upstream.