Healthcare professionals on the move: Investing in learning a new language for work

Abstract

This article investigates the interrelationship of migration and language in the context of the migration experience of healthcare workers migrating from Hungary to Finland and Sweden and becoming speakers of Finnish or Swedish in the process. A nexus analytical approach is applied in studying the investment of the healthcare workers in learning a new language for work. The analysis is based on interviews made with individuals either participating in or facilitating labour migration. The findings show that the investment in learning a new language in a labour migration context is intertwined with the migration decision itself, and the migrants usually realise a return on this investment while becoming legitimate second language speakers and community members. Individual life histories, global recruitment practices, language policies and language ideologies influence the process. The communicative situations at the workplace play a crucial role in reconstructing professional identities in this context. *** Terveydenhuollon ammattilaiset liikkeellä: työssä tarvittavan kielen oppimiseen investoiminen Artikkelissa tarkastellaan maahanmuuton kielikysymyksiä Unkarista Suomeen ja Ruotsiin työllistyneiden terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Neksusanalyyttisessä viitekehyksessä tutkitaan sitä investointia, jonka nämä työntekijät tekevät oppiakseen uutta, työssä tarvitsemaansa kieltä eli suomea tai ruotsia. Tutkimusasetelma on pitkittäinen, ja analyysi perustuu terveydenhuollon ammattilaisten sekä muutamien kielikoulutuksesta ja rekrytoinnista vastaavien henkilöiden haastatteluihin. Kirjoittajat aloittivat omat tutkimuksesta itsenäisesti mutta yhdistivät voimansa ennen toista aineistonkeruukierrosta. Tämän myötä analyysissa voitiin kattaa useampia kulttuurisia ja ajallisia ulottuvuuksia. Kaiken kaikkiaan kahdeksalle vuodelle yltävä ajanjakso avaakin näkymiä niin valmistautumisvaiheeseen ja kaikkiin niihin pelkoihin ja toiveisiin, joita kuviteltuun tulevaisuuteen liittyy, kuin myös muuton jälkeiseen elettyyn todellisuuteen kahdessa eri Pohjoismaassa ja toisella kielellä työskentelyyn siellä. Tulokset osoittavat, että suomen tai ruotsin kielen oppimiseen investoiminen kietoutuu tiiviisti maastamuuttopäätökseen. Investoinnin mielekkyys puolestaan todentuu sen myötä, kun legitiimi asema toisen kielen käyttäjänä ja yhteisön jäsenenä vähitellen saavutetaan. Niin aiemmat elämänkokemukset, kansainväliset rekrytointikäytänteet, kielipoliitikka kuin kieli-ideologiatkin vaikuttavat prosessiin. Esimerkiksi aiemmat työolot ja kokemukset kansainvälisestä liikkuvuudesta sekä lähtömaassa tarjottava maksuton kielikoulutus vaikuttavat ratkaisevasti muuttopäätökseen. Sekä viralliset että käytännön ammatillisessa arjessa koetut kielitaitovaatimukset ovat niin ikään merkittäviä tekijöitä: stressiä ja riittämättömyyden tunteita koetaan etenkin alussa jopa siinä määrin, että osa päätyy luovuttamaan. Toisaalta työskentely toisella kielellä käy koko ajan sujuvammaksi; tietoisuus oman kielitaidon kehittymisestä ja kollegoilta eri tilanteissa saatu kielellinen tuki koetaan erityisen merkityksellisiksi. Työpaikan vuorovaikutustilanteet ovatkin keskeisesti muovaamassa yksilöiden ammatti-identiteettiä työperusteisen maahanmuuton kontekstissa.

Cite this work

No public copy is stored for this record, so only the metadata is cited.

Stored only when both papers are in the corpus — 4 citations exist upstream.

Papers that cite the same references — the relational fallback while embeddings are still backfilling.