Music as mood regulation in adolescence

Abstract

Suvi Saarikallio selvitti tutkimuksessaan musiikin psykologisia merkityksiä ja musiikin käyttöä tunteiden säätelynä nuorten arkielämässä. Musiikki on nykypäivänä olennainen osa nuoruutta. Saarikallio halusi lisätä ymmärrystä musiikin roolista osana nuorten kehitystä, psyykkistä itsesäätelyä ja tunteiden hallintaa.Musiikki on nuorille monipuolinen tunteiden säätelyn keino. Saarikallio määritteli seitsemän musiikin avulla tehtävän tunteiden säätelyn strategiaa: viihdyke, elpyminen, elämykset, irtautuminen, purkaminen, mielikuvatyöskentely ja lohtu.Tunteiden säätelyn näkökulmasta merkittävimmäksi musiikilliseksi toiminnaksi osoittautui musiikin kuuntelu. Musiikin käyttö tunteiden säätelyssä oli yhteydessä aktiiviseen musiikkiharrastukseen, mutta myös aktiivisille musiikinharrastajille juuri yksin kuuntelu oli tärkein mielialaan vaikuttamisen tapa. Musiikkia käyttivät tunteiden säätelyyn erityisesti rockmusiikista ja hevimetallimusiikista pitävät nuoret. Musiikin avulla tehtävä tunteiden säätely oli yhteydessä myös nuorten yleisiin tunteidensäätelytaitoihin.Musiikin mahdollisuudet edistää nuorten itsesäätelypyrkimyksiä ja tunteiden hallintaa selittävät osaltaan musiikin merkityksellisyyttä nuorten elämässä.- Nuorten musiikillisen toiminnan taustalla vaikuttavien psykologisten prosessien ymmärtäminen tarjoaa näkökulmia niin psykologian tutkimukselle, musiikkikasvattajille kuin musiikkiterapeuteillekin, Saarikallio kertoo.

Cite this work

No public copy is stored for this record, so only the metadata is cited.

Stored only when both papers are in the corpus — 45 citations exist upstream.

Papers that cite the same references — the relational fallback while embeddings are still backfilling.