The Criminal Trial as a Speech Communication Situation

Abstract

Suomalaista alioikeuden toimintaa oli pitkään kehitetty, ja Euroopan Unioniin yhdistymisen myötä se sai toimintaohjeekseen suullisuuden, välittömyyden ja keskittämisen periaatteet. Suullisuuden periaate kielsi asiakirjojen lukemisen ja nimesi oikeudenkäyntiaineistoksi vain suullisesti esitetyn informaation. Suullisuuden periaate oli myös suora väline istunnon havainnollisuuteen ja selkeyteen, mikä mahdollisti Euroopan ihmisoikeuksiin kirjatun istuntotoiminnan arvioimisen myös ulkoapäin. Kyseiset toiminnan ohjeet auttavat toteuttamaan oikeuden tarkoitusta, oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tutkimus tarkastelee rikosasian istuntokäsittelyä puheviestintätilanteena alioikeudessa. Tilanne määrittyy sen tarkoituksen, osallistujien välisten suhteiden ja ympäristön välisessä jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Tilanteeseen kuuluu paitsi ulkoapäin havaittavissa olevia tekijöitä, myös osallistujien tilanteesta luomia käsityksiä; tässä kartoitetaan syyttäjän käsityksiä. Syyttäjän tehtävät muuttuivat uuden menettelyn myötä. Tilannetta jäsennetään paitsi oikeudellisena järjestelmänä, myös osallistujien välisenä relaationa interpersonaalisten teorioiden avulla.\n\nTutkimusote on kvalitatiivinen ja menetelmänä ns. triangulaatio. Ensimmäinen aineisto on rikosasioiden istuntokäsittelyjen observointi, joka tehtiin vuosien 1997-2001 aikana satunnaisesti valituista istunnoista. Toinen aineisto muodostuu syyttäjille vuonna 2000 tehdystä lomakekyselystä. Tuloksia analysoitiin ja tulkittiin paitsi puheviestinnän myös istunnon suullisuutta säätelevien lakitekstien perusteella, joko suoraan tai välillisesti.\n\nYleiset oletukset henkilöiden välisistä suhteista näkyivät viestinnän havainnollistamissa suhteissa myös oikeussalissa. Erityistä suhteille sen sijaan on niiden asiantuntija-maallikkoasetelma sekä suhteen julkisuus ja institutionaalisuus: suhteita ei välttämättä olisi ilman kyseistä oikeusprosessia kyseisessä järjestelmässä. Erityistä suhteille on myös eri roolien mukanaan tuoma asymmetrisyys. Tämä ilmeni yhteisen tilannemäärittelyn puuttumisena: tilaisuuden tarkoitus lausuttiin ääneen harvoin, asioiden ymmärrystä ei osallistujilta juuri varmistettu, eikä toiminnan etenemisestä kerrottu. Todistajakuulustelussa sen sijaan toiminnan eteneminen ja esitettävien kysymysten luonteen funktio asian selvittämisessä kerrottiin ennen varsinaista kuulustelua. Suhteen asymmetria tuli näkyviin myös siinä, että sekä syyte että lopputulos olivat ilmiasultaan oikeudellista terminologiaa ja ne usein luettiin ääneen. Kyseinen informaatio on kuitenkin maallikko-osapuolen olennaista ymmärtää.\n\nSyyttäjän käsitys istuntokäsittelystä puheviestintätilanteena oli melko puhujakeskeinen: tilanteen onnistuminen riippui puhujasta ja loppupuheenvuoro koettiin vaikeaksi monologiluonteensa perusteella. Syyttäjät ilmoittivat kiinnittävänsä paljon huomiota nonverbaalisiin tekijöihin oikeussaliviestinnässä ja ignoroivansa lähes täysin lautamiehet salissa. Vaikka aineistot olivat erillisiä, olivat tulokset hyvin samansuuntaisia. Rikosasian istuntokäsittely puheviestintätilanteena on selkeärajainen ihmisten välisen toiminnan ympäristö. Toimintaa säätelee oikeudellinen järjestelmä, joka välittyy sekä juridisten asiantuntijoiden puheenvuoroissa että puheenjohtajan säätelemässä vuorovaikutuksessa. Säätelyn perustana on puheenjohtajan käsitykset järjestelmästä, hänen jatkuva tilannearviointinsa ja tämän pohjalta syntynyt tulkinta järjestelmää vastaavasta vuorovaikutuksesta. Puheenjohtajan johdolla kukin istuntokäsittely sisältää siihen osallistuvien vuorovaikutuksen, ja on havaittavissa olevaa oikeussaliviestintää. Näin oikeussaliviestintä toisaalta kehittyy oikeudellisen toiminnan järjestelmästä, toisaalta luo järjestelmää todeksi ja on siten väline kuvaan koko järjestelmästä sinänsä.\n\nVäitöskirja on ensimmäinen puheviestinnän tutkimus suomalaisessa oikeussaliympäristössä. Sen tulokset lisäävät sekä juridisen asiantuntijan ymmärrystä maallikon toimintaa kohtaan ja myös maallikon ymmärrystä oikeudellista järjestelmää ja sen edustajan toimintaa kohtaan. Tämän ymmärryksen perustalle kehittyvät luontevasti toimivat viestintätaidot, jotka auttavat istuntokäsittelyn tarkoituksen hoitamista yleensä, ja vahvistavat myös kuvaa tarkoituksenmukaisesta istuntokäsittelystä oikeudellisen järjestelmän osana erityisesti.

Cite this work

No public copy is stored for this record, so only the metadata is cited.

Stored only when both papers are in the corpus — 12 citations exist upstream.