Contractual and relational governance in family firms : effects on strategic decision-making quality and firm performance

Abstract

Väitöskirja käsittelee perheyritysten hallintaa lähtien niiden erityispiirteistä. Tutkimuksessa perheyrityksellä tarkoitetaan perheen tai suvun omistushallinnassa olevaa osakeyhtiötä. Perheyrityksille on tyypillistä muun muassa perheenjäsenten monet roolit yrityksessä, ristiriitatilanteet perheen ja yrityksen välillä, tunteiden vaikutus päätöksentekoon ja omistuksen epälikvidisyys. Tutkimuksessa osoitetaan, että omistajien ja johdon suhteiden hallinta (corporate governance) vaikuttaa merkittävästi perheyritysten menestykseen. Väitöskirjassa tutkitaan erilaisten hallintamekanismien esiintymistä sekä niiden vaikutusta strategiseen päätöksentekoon ja yrityksen tuloksiin.\n\nPerinteinen corporate governance -tutkimus on kohdistunut suuriin julkisesti noteerattuihin yrityksiin, joissa omistus on levinnyt laajalle ja omistajat toimivat pääsääntöisesti pelkästään investoijina. Perheyritysten hallintaa on sitä vastoin tutkittu vähän. Perheyritysten erityispiirteistä johtuen niiden hallinta poikkeaa julkisesti noteerattujen, laajasti omistettujen yritysten hallinnasta. Perheyrityksille on tyypillistä ulkoisten hallintamekanismien puute tai tehottomuus (esim. osakemarkkinat) ja omistajien läheinen suhde yritykseen.\n\nVäitöskirjan teoreettisina viitekehyksinä käytetään agenttiteoriaa ja sosiaalisen pääoman teoriaa. Agenttiteoriaa sovelletaan hallintamallin osassa, joka kohdistuu muodollisiin hallintamekanismeihin ("contractual governance") ja niiden vaikutuksesta strategisen päätöksenteon laatuun. Vastaavasti sosiaalisen pääoman teoriaa sovelletaan hallintamallin osassa, jonka avulla tutkitaan epämuodollisen hallinnan ("relational governance") vaikutusta strategisen päätöksenteon laatuun. Mallin avulla tutkitaan myös kuinka strategisen päätöksenteon laatu vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen ja kasvuun.\n\nTeoreettisia malleja testattiin 192 suomalaisista perheyrityksistä kirjallisten kyselyjen ja puhelinhaastattelujen avulla saaduilla tiedoilla. Käytetyistä tilastollisista menetelmistä tärkeimmät ovat faktori- ja regressioanalyysit. Tulosten validiteettiin ja luotettavuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Empiirinen tutkimus tukee malleissa esitettyjä hypoteeseja hyvin. Strategisen päätöksenteon laatuun (päätösten laatu ja päätöksiin sitoutuminen) vaikuttavat merkittävästi sekä yrityksen hallituksen työskentely (johdon valvonta ja neuvonpito strategisessa kysymyksissä) että perheessä ja johdossa oleva sosiaalinen pääoma (yhteinen visio ja luottamus). Muodollisen hallinnan osalta tulokset osoittivat myös, että omistusrakenne vaikuttaa perheen ja yritysjohdon ulkopuolelta tulevien hallituksen jäsenten suhteelliseen määrään. Tämä puolestaan vaikuttaa hallituksen kykyyn valvoa toimivaa johtoa ja toimia tälle kaikupohjana strategisessa päätöksenteossa. Epämuodollisen hallinnan kulmakivenä toimii perheenjäsenten sosiaalinen vuorovaikutus, joka auttaa yhteisen vision luomisessa ja luottamuksen lisäämisessä. Tulokset osoittivat myös, että perheen koko pienentää sosiaalista vuorovaikutusta, kun taas erilaisten perheinstituutioden (esim. perheneuvosto) olemassaolo lisää sitä. Tulokset tukevat myös hypoteesia, jonka mukaan muodolliset ja epämuodolliset hallintamekanismit täydentävät toisiaan. Lisäksi strategisen päätöksenteon laadun ja perheyrityksen kannattavuuden ja kasvun välillä havaittiin yhteys.\n\nTutkimus tukee kirjallisuudessa esitettyjä vaatimuksia siitä, että menestykselliseen perheyrityksen hallintaan ei riitä pelkkä ammattimainen hallitustyöskentely ja liiketoiminnan johtaminen, vaan lisäksi tarvitaan suurimman omistajaryhmän eli perheen hallintaa perheen sisäisin prosessein sekä perheen ja yrityksen vuorovaikutuksen kehittämistä. Väitöskirjan lopussa esitetään tutkimuksen tuoma teoreettinen ja empiirinen lisätieto, suosituksia perheyritysten hallintaan käytännössä, tutkimuksen rajoitukset ja suuntia uusille tutkimuksille.

Cite this work

No public copy is stored for this record, so only the metadata is cited.

Stored only when both papers are in the corpus — 44 citations exist upstream.

Papers that cite the same references — the relational fallback while embeddings are still backfilling.